Eurotradingin asiakasmatka Saksaan 6-9.4.2025

Eurotradingin asiakasmatka Saksaan 6.-9.4.2025

Huhtikuussa 2025 Eurotradingin asiakasmatka suuntasi Pohjois-Saksaan tutustumaan Schaumannin ja sen koetilan Gut Hülsenbergin toimintaan, Schaumannin paikallisiin asiakastiloihin sekä yleisesti saksalaiseen karjatalouteen.

Maanantai 7.4.2025

Maanantain ensimmäisenä vierailukohteena oli Schaumannin koetila Gut Hülsenberg. Gut Hülsenbergissä on 220 lypsylehmää ja 770 hehtaaria peltoa, joista on merkittävä apu Schaumannin rehukehityksessä ja -tutkimuksessa. Gut Hülsenbergin karja on kestävää, karja on elinikäistuotoksessa oman maidontuotantoalueensa ykköskarja ja koko Saksankin tasolla kärkikahinoissa – viime vuonna poistettujen elinikäistuotos oli 69 115 kg ja maitotuotos elinpäivää kohti oli 25 kg. Vuonna 2024 karjan keskituotos oli 13 686 kg/vuosi, rasvapitoisuus 3,97 % ja valkuaispitoisuus 3,38 %. Koska karjan lehmät ovat kestäviä ja pitkäikäisiä, on tilan yhtenä tulovirtana myös ylimääräisten ensikoiden myynti muille lypsykarjatiloille.

Gut Hülsenbergissä toimii myös ISF-tutkimuskeskus, joka on ollut mukana Schaumannin merkittävimpi

en rehuaineiden kehittämisessä. ISF:n tavoitteena on olla kotieläinravitsemuksen tutkimuksen kärjessä. Vuosien varrella ISF on ollut tutkimassa ja kehittämässä monia Schaumannin tuotteista tuttuja rehu- ja lisäaineita, mm. Bonsilage-säilöntäaineiden eri maitohappobakteerikantoja, rehuvalkuaisen ja -kuidun sulatusta tehostavia Ceravital- ja Rumivital-tuotteita, sekä Aminotrace- orgaanisia hivenaineita.

Aamupäivän aikana kuulimme mielenkiintoisia luentoja Schaumannin, Gut Hülsenbergin ja ISF-tutkimuskeskuksen toiminnasta ja kehityksestä. Saimme myös esityksen Gut Hülsenbergin tuotantostrategioista, johon tärkeänä osana kuuluu pidennetty poikimaväli. Gut Hülsenbergissä pidennetyn poikimavälin etuina pidettiin muun muassa tasaisempaa maitotuotosta, pitkää palautumisaikaa poikimisesta sekä työajansäästöä vähäisempien poikimisten myötä. Pidennetyn poikimavälin havainnoitiin olevan myös lehmää säästävää, kun lehmän ei välttämättä tarvitse joka vuosi poikia ja käydä läpi aineenvaihdunnallisesti raskasta siirtymäkautta. Gut Hülsenbergissä painotettiin pidennetyn poikimavälin olevan tilakohtainen tuotantostrategia, jossa on otettava huomioon tilakohtaiset muuttujat sekä myös lehmäkohtaisesti seurattava sopivaa tuotoskauden pituutta lehmien lihomisen ehkäisemiseksi.

Eri eläinryhmien ruokinnoista erityisesti siirtymävaiheen ja umpikauden kaksivaiheruokinta sekä umpilehmien kivennäisruokinta herättivät paljon kiinnostusta ja keskustelua. Aiheista olisi voinut keskustella vaikka koko päivän! Umpilehmien tasapainoista kivennäisruokintaa ei voi korostaa liikaa, ja tärkeä muistutus olikin, kuinka fosforiruokinta vaikuttaa fosforiaineenvaihduntaan ja sen irtoamiseen luustosta.

Maanantaina kävimme myös Henning Münsterin maitotilalla, missä 400 lypsylehmän karja lypsetään DeLaval-takalypsyasemalla kolmesti päivässä. Tilalla oli lisäksi oma biokaasulaitos, jonka tuottamaa sähköä ja lämpöä käytettiin tilan omaan käyttöön, mutta myytiin myös ulos. Tilalla oli noin 10 työntekijää, joten etenkin vastapoikineiden hoidosta pidettiin tarkkaan kirjaa, jotta kaikki eläimiä hoitavat tietäisivät sen hetkisen tilanteen, ja tarvitseeko jokin eläin erityishuomiota. Kesähelteillä lypsylehmiä viilennettiin vesisprinklereillä, jotka sumuttivat vettä ruokintapöytäkäytävällä lehmien päällä. Tilan erikoisuutena oli kierrätyskuivikkeen käyttö lypsylehmien parsissa. Kierrätyskuiviketta saatiin lähialueen hevostalleilta ja se koostui hevosten karsinoissa käytetystä olkikuivikkeesta ja hevosenlannasta.  Tilan mukaan tämä tapa heillä toimii, koska lähialueen hevostallit käyttävät runsaasti kuiviketta ja lannan osuus käytetystä kuivikkeesta on vähäisempi. Kierrätyskuiviketta lisättiin muutaman viikon välein syväkuivikeparsiin, mutta päivittäin parsiin lisättiin myös käyttämätöntä olkea.

Tiistai 8.4.2025

Tiistain ensimmäinen tilavierailu oli Malte Krohnin maitotilalla, missä on 300 lypsylehmää, 5 Lely-lypsyrobottia ja Lely Vector -ruokintajärjestelmä. Tilalla oli aiemmin ollut karusellilypsyasema, mutta nelisen vuotta sitten tila oli vaihtanut robottilypsyyn ja siirtynyt myös automaattiruokintaan. Lypsylehmien syväkuivikeparsissa kuivikkeena käytettiin separoitua lantaa, johon oli sekoitettu kivijauhetta. Hauskana erona suomalaiseen ilmastoon oli, että tilan viides robotti sijaitsi ulkotarhassa päänavetan ja vastapoikineiden navetoiden välissä, vain betonikopin suojaamana. Talvisin lämpötila laskee muutamina päivinä alimmillaan -10 celsiusasteeseen, ja lisälämmitystä robottikoppiin tarvitaan lämpötilan laskiessa -5 celsiuksen ja alle.

Malte Krohnin tilalla hiehojen siemennysajankohdan määrittämisessä hyödynnettiin elopainovaakaa, jolla hiehot punnittiin joka viides viikko. Hiehot siemennettiin ensimmäisen kerran elopainon saavuttaessa 400 kg. Vasikat saivat vasikka-apetta valmisseoksena, mikä selvästi maittoi vasikoille hyvin ja hyviltä sekä pontevilta vasikat näyttivätkin.

Matkan viimeinen tilavierailu oli Holstein-Wagyu -jalostusasemalla, joka on johtavia wagyun jalostusyrityksiä Euroopassa. Holstein-Wagyu tuottaa ja jalostaa wagyu-alkioita omasta karjasta sekä yhteistyötilojen kanssa.

Yhteenvetona matkasta

Saksassa Hampurin seudulla kevät oli Suomea pidemmällä. Gut Hülsenbergissä kuulimme, että ensimmäistä nurmisatoa olisi tarkoitus korjata jo 3–4 viikon päästä huhti-toukokuun vaihteessa. Kevättä on vaivannut kuivuus, mikä on jo vaikuttanut nurmien kasvuun. Saksassa normaalisti tehdään 5—6 nurmisatoa vuodessa. Gut Hülsenbergissä viiden korjuukerran kuiva-ainesato on yhteensä 13 000 kg ka. Ensimmäisen ja toisen sadon välissä on vain 3—4 viikkoa väliä, eikä niiden välissä ajeta lietettä ollenkaan klostridiapilaantumisen ehkäisemiseksi. Nurmenkorjuussa klostridiabakteerit ovat merkittävä riski alueen hiekkaisten maiden vuoksi, koska maa-ainesta päätyy herkästi rehun sekaan korjuun aikana. Kahdella vierailutiloista lehmiä rokotettiinkin klostridiaa vastan. Säilörehunurmen korjuussa tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä sulavuus ja energiapitoisuus lypsylehmien ruokintaan. Lehmien appeeseen kuitulisää haettiin joko oljesta tai heikommin sulavasta nurmisäilörehusta.

Maissisäilörehu on olennainen osa ruokintaa niin lypsy- kuin umpilehmien ruokinnassa. Henning Münsterin tilalla maissisäilörehu korjattiin 25 cm sänkeen, mikä vähentää rehun kuitupitoisuutta ja lisää tärkkelyspitoisuutta, eli parantaa rehun sulavuutta ja energiapitoisuutta. Henning Münsterilla murskattuja maissinjyviä käytettiin myös väkirehuna lehmien appeessa. Malte Krohnilla vaihtoehtona maissiväkirehulle käytettiin appeessa energiakomponenttina murskattua sokerijuurikasrehua, missä hyödynnetään koko juurikas lehmien ruokintaan. Ennen aumaan säilömistä sokerijuurikkaat pestään, murskataan myllyssä ja sekoitetaan heinäsilppuun tuomaan rehuun rakennetta.
Kummallakin robottitilalla, Gut Hülsenbergissa ja Malte Krohnilla, robotilla nesterehuna oli Tirsana. Gut Hülsenbergissa Tirsanaa syötettiin koko lypsykauden ajan minimiannoksen ollessa 250 g/lehmä/päivä. Vastapoikineilla lehmillä Tirsana-annos on jopa 700 g/päivä, jolloin tarkoituksena on tuoda etenkin helposti ja nopeasti imeytyvää energiaa lehmän tarpeisiin. Läpi kauden syötettävä Tirsana toimii lehmille myös houkutusrehuna sen hyvän maittavuuden vuoksi.

Kaikilla lypsykarjatiloilla lypsyryhmiä osastoitiin vähintään poikimakerran mukaan. Joko niin, että ensikot ovat omassa ryhmässään tai niin, että 1–2 kertaa poikineet ovat omassa ryhmässään ja vanhemmat omassa ryhmässään. Vastapoikineille lehmille oli omat seurantaryhmänsä, mistä lehmät pääsivät omatoimisesti lypsylle. Gut Hülsenbergissa vastapoikineita seurattiin tarkasti mittaamalla muun muassa lämpötilaa ja ketoaineita. Kaikki poikineet saivat Tirsana B12-juomaa, mikä sisältää nopeasti imeytyvää energiaa ja B12-vitamiinia pötsin tarpeisiin.